Tällä kertaa Leffahullu blogin arvostelussa uusin versio eläintohtori Dolittlen seikkailuista. Itselle Dolittle on tunnetuin niistä kahdesta Eddie Murphy leffasta ja nämä sai vielä jatkoa ilman Murphyä, useammankin leffan verran. Tohtori Dolittle on kuitenkin seikkaillut ensimmäisen kerran valkokankailla vuonna 1967, jolloin roolissa nähtiin Rex Harrison.
Tässä uusimmassa versiossa pääosassa nähdään Robert Downey Jr. ja pelkästään se oli itselle syy katsoa tämä elokuva. Toki elokuva on täynnä muitakin isoja näyttelijä nimiä, niin eläinten ääninä, kuin myös näkyvissä rooleissa. Leffassa nähdään mm. Antonio Banderas, Michael Sheen ja Jim Broadbent, sekä ääninä kuullaan mm. Emma Thompson, Rami Malek, John Cena, Kumail Nanjiani, Octavia Spencer, Tom Holland, Ralph Finnes, Craig Robinson, Selena Gomez ja Marion Cotillard. Eli elokuva on täynnä tähtivoimaa, mutta toimiiko se? No ei kauhean hyvin, mutta se onkin ehkä enemmän tehty lapsille ja nuorille ja luulenkin että meidän lapset saattaisi pitää tästä.
Tämä elokuva poikkeaa niistä aiemmista sillä tavalla, että tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun englantiin ja on tällainen Jules Verne tyylinen seikkailu elokuva, jossa eläimille puhuva Dolittle lähtee nuoren oppipojan ja eläinten kanssa etsimään mystistä parannusta Englannin kuningatar Victorialle, joka tekee kuolemaa. Elokuva on selvästi ottanut mallia Pirates of The Caribbean leffoista ja Jules Vernen kirjoista ja yrittää olla eeppinen seikkailu tarina, joka ei vain oikein toimi. Sen lisäksi mieleen tulee Fluber leffa, jota katselun joskus junnuna ja silloin se viihdytti ja tämä jotenkin muistutti sitä ja sitä että sellaisena 10 vuotiaana olisin ehkä tästä osannut nauttia.
Robert Downey Jr. heittää sekavan koomisen roolin, joka muistuttaa miehen Sherlock Holmesia, mutta ei vaan oikein toimi millään, eikä pääse samoihin sfääreihin. Mikä on harmi sillä RDJ oli se syy miksi tämän halusin nähdä. Mutta eipä ne muutkaan näyttelijät mitenkään erikoisia ole, no Banderas on ihan ok viihdyttävä, mutta siihen se sitten jääkin. Äänirooleissa kuultavat näyttelijät eivät myöskään oikein pääse revittelemään ja kaikki on melko tylsiä, eivätkä oikeastaan erottuneet edukseen.
Elokuvan ohjauksesta vastaa Stephen Gaghan, joka on mm. ohjannut Clooneyn Syrianan ja McConaugheyn Gold leffat. Näistä mikään ei itseäni ole säväyttänyt, joten ei sinänsä ihme ettei tämäkään leffa ole sen kummoisempi. Soppaa sekoittaa myös se että tätä elokuvaa on ollut käsikirjoittamassa neljä ihmistä ja se on usein melko huono merkki. Leffa on aivan liian täynnä eri elementtejä, on eläimille puhumista, seikkailua, oppipoika elementti, pari eri pahista, jonka lisäksi eläin pahiksia ja muutamia muitakin elementtejä. Kaikki nämä yhdessä on melko sekavaa ja oltaisiin voitu mennä pelkästään eläimille puhumisella ja unohtaa liiat krumeluurit. Tällaisena tämä elokuva on juuri sellainen unohdettava sekamelska, että suosittelen katsomaan mielummin jonkun aiemmista eläntohtori Dolittle leffoista tai jos haluaa katsoa RDJ leffan, niin mielummin ihan minkä vaan muun miehen elokuvan.
Arvosanaksi annan 6/10. Tätä voi suositella ehkä lapsille tai lapsiperheille ja no kai myös tosi isoille RDJ faneille, mutta jos katsotte niin ehkä pienoiselta varauksella kannatta katsoa. Jos olette nähneet tämän elokuvan niin kertokaa mietteenne elokuvasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti