Karalahti (2021)

En hirveän usein katsele dokumentti elokuvia, mutta silloin kun tulee kiinnostava dokkari, niin toki sen katson. Yleensä kuitenkin katson näyttelijöistä, ohjaajista tai elokuvan teosta kertovia dokkareita, mutta koska pidän myös paljon jääkiekosta ja se on lempi urheilulajini, niin tietty dokkari Jere Karalahdesta kiinnosti. Joten nyt Leffahullun käsittelyssä Karalahti dokumenttielokuva. 

Dokkarin katsoin C Moresta, jossa se on sarja muodossa ja myös pidempänä, kuin teattereissa nähtävä elokuva versio. 

Dokumentti kertoo hyvin Karalahden jääkiekko urasta, nuoruus vuosista ja kaiken maailman viina ja huume sekoiluista, sekä tietenkin hänen naisistaan ja siitä miten Jere Karalahti oli yksi parhaista puolustajista ja hyvin tunnettu pelitaidoistaan, mutta myös pahan pojan maineestaan tunnettu. Elokuvassa haastatellaan tunnettuja jääkiekko persoonia, jotka ovat olleet Karalahden kanssa jossain kohtaa tämän uraa tekemisissä. Sen lisäksi haastatellaan Jeren kavereita ja vaimoa Nannaa, kun taas Ex-vaimo Susanna ei halunnut mukaan dokumenttiin. Jeren ja hänen kavereidensa kännisekoiluistakin on oikein video materiaalia, kun joku äijistä kuvasi usein ryyppy iltoja. Toki on haastateltavana myös elokuvan tuottaja Markus Selin, joka on Karalahden ystävä, sekä Hjallis Harkimo ja tämän poika Joel, joista jälkimmäinen kertoo miten hän vihasi ideaa, että legendaarinen HIFK mies tuli Jokereihin. 

Haastateltavista moni tietenkin kehuu Karalahden pelitaitoja, mutta toki Jere saa myös noottia sekoiluistaan ja käytöksestään. Jotkut sanoivat että tässä leffassa klorifioidaan huumeiden ja alkoholin käyttöä, mutta itse olen kyllä eri mieltä ja elokuva näyttää näiden pahat puolet hyvin ja mieleen tulee paikoin Reindeerspoting leffa, kaikessa kaameudessaan. Karalahti mm. joi 80‰ viinaa kuusi viikkoa putkeen ja oli tämän jälkeen sairaalaan teho-osatolla koomassa 8 päivää, jonka jälkeen korkki sentään meni kiinni vuosiksi ja kuntoutus sen jälkeen oli kova urakka. Yleensä tästä ei selviä hengissä, mutta Jere vielä jatkoi uraansa jääkiekon parissa usean vuoden ajan. Dokumentti kertoo myös sen, miten Jere sai potkut NHL seurasta, koska oli suurimman osan ajasta kännissä tai muuten vaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Sen jälkeen hän matkasi takaisin SM-Liigaan ja sieltä myöhemmin KHL:ään. Dokkarissa kerrotaan hyvin myös miltä faneista tuntui kun HIFK mies vaihtoi Jokereihin ja siitä syntyi aika kovaa polemiikkia. Ja tietenkin myös Jeren ajasta maajoukkueessa kerrotaan ja siitä miten hän oli myös Leijonien kapteeni. 

Vaikka Jere sai mainetta huumerikollisena ja alkoholin käytöstä, sekä oli usein syytettynä oikeudessa ja lopulta sai jopa tuomion rikoksistaan, oli hän silti aina fanien suosiossa. Kun hän esimerkiksi meni KHL:n Dinamo Minskiin, oli hän jo niin tunnettu, että sieltä kerrottiin etteivät olleet koskaan myyneet niin paljon pelipaitoja ja muuta fani kamaa, kuin Karalahden. 

Kaiken kaikkiaan dokumentti on hyvin valaiseva ja mielenkiintoinen, sekä kertoo hyvin yhdestä tunnetuimmasta suomalaisesta jääkiekko legendasta, jonka varmasti kaikki tietävät. Ja kuten sanoin dokumentti kertoo myös varjopuolet huumeiden ja alkoholin kanssa ja siitä miten Jerellä oli Minskissä pelatessaan toinen nainen ja siitä syntynyt lapsi, vaikka olisikin naimisissa Susannan kanssa. Ja lopulta miten Jere tapasi Nannan ja hänen ja yhteisten lapsien myötä Jerestä tuli mahtava perheen isä. 

Elokuva oli todella hyvä, mutta sarja muodossa ehkä hivenen junnasi paikoillaan välillä. Silti arvosana nousee jopa 9/10 asti ja heti tämän jälkeen teki mieli lukea Aki Linnanahteen kirjoittama Jere kirja, mikä ehkä pitää ottaa lomalla työn alle. Suosittelen ehdottomasti jos pitää jääkiekosta tai urheiludokumenteista tai muuten vaan hyvistä elokuvista tai tässä tapauksessa, myös sarjoista.